tiistai 12. marraskuuta 2013

Tyrnijuustokakku



Lempimakuni Piltin pohjoisen marjat Tyrniä ja Omenaa, toimi tämän juustokakun innoittajana. Bongatessani tämän Pilttimaun kaupassa ja ihastuessani siihen, aloin heti suunnitella juustokakkua sen ympärille! 

Saa nähdä miten hyytyminen ja kakun maustuminen etenee, sillä ihan tyytyväinen en tähän täytteeseen ollut. Jotenkin tyrnin ihana maku tylsistyi tuorejuustoon sekoitettuna. Ensi kerralla kokeilen tätä suosikkiini Pirkan maustamattomaan tuorejuustoon tehtynä. Sen kirpsakka maku voisi tehdä tyrnille oikeutta, mene ja tiedä... Sen ainakin huomasin, ennen isänpäivää kaupassa käydessäni, että juustokakku taisi olla kova sana tällä paikkakunnalla ;)  Maustamattomia tuorejuustoja sai metsästää suurennuslasilla ja liivatelehdet olivat loppu! Onneksi kaapista löytyi niitä vielä yksi paketti.

Hmm, maistelkaa sitä täytettä. Mä en lisännyt siihen sokeria lainkaan, mutta makeammasta pitävien kannattaa lisätä. Itse jäin pohtimaan tyrnien lisäämistä massaan tai suhteen muuttamista 2 dl kermaa vaahtona ja 2 prk tuorejuustoa.  No, ensi kerralla sitten, ihan ok tämäkin oli.

Tyrnijuustokakku

Pohja
100 g  voita
3/4 dl sokeria
1         muna
2 dl     jauhoja
1 dl     hiutaleita (kaura, ohra, neljä viljaa)
1 tl      leivinjauhetta
1 tl      vaniljasokeria

Juustoseos
4 prk    Piltti Tyrni-omena sosetta
3 prk    Viola maustamaton tuorejuusto
8 kpl    liivatelehti
0.5 dl   vesi

Vatkaa voi ja sokeri. Lisää muna sekä kuivat aineet. Levitä seos irtopohjaisen kakkuvuuan pohjalle ja paista 200 C uunissa n. 10-12 min kunnes pohja on kypsä.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Notkista tuorejuusto käsivispilällä ja lisää tyrni-omenasose sekoittaen. Huuhtele loput tyrni-omenasoseesta pilttipurkeista 0.5 dl vettä. Kaada sitten huuhteluvesi mukiin ja  kiehauta mikrossa. Liuota liivatelehden kuumaan nesteeseen ja vispaa ohuena norona juustoseokseen. Kaada juustoseos pohjan päälle ja nosta peitettynä jääkaappiin hyytymään.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Lipstikkainen kaalilaatikko

Suureksi yllätyksekseni tämä kaalilaatikko oli täynnä makua, vaikka siihen käytettiin vain pieni töräys siirappia, eikä lainkaan kermaa tai voita. Laiskistin kaalit öljyssä ja ohuen noron öljyä taisin laatikon päälle laittaa. Lipstikka sopi kaaliin kuin nenä päähän ja korvasi sen, ettei suolaa ollut kuin haaleassa kasvisliemessä missä riisit keitettiin.

Laatikko oli osa kokeilujani samaa ruokaa itselle ja alle vuoden ikäiselle lapselle. Minä olen varmasti ylivarovainen ton suolan kanssa, mutta kukin taaplaa tyylillään. Joka tapauksessa suosittelen kokeilemaan hitusta lipstikkaa kaaliruuan kanssa. Ei liikaa, ettei se hypi silmille vaan siten, että se korostaa muita makuja.

Lipstikkainen kaalilaatikko

1 dl puuroriisiä
1.5 kg kaalia
0.5 l kasvislientä
(1 dl kermaa)
1 sipuli
vähän siirappia
mustapippuria
1 tl meiramia
1 tl lipstikkaa

Puolita ja suikaloi kaali. Laiskista kaali pannulla öljyssä noin kolmessa erässä, mausta kukin erä osalla meiramia ja lipstikkaa ja kaada vuokaan. Keitä puuroriisi n. 0.5l kasvislientä melkein kypsäksi. Ruskista jauheliha ja pilkottu sipuli, lisää töräys mustapippuria. Lisää riisit, lihasipuliseos ja pieni töräys siirappia kaalin joukkoon ja sekoita. Kaada n. 3 dl vettä laatikon päälle. Kypsennä uunissa 175C ja 1.5 h.

Puhalillit

Pakko saada tämä resepti tänne talteen. Se syntyi pohtiessani vaihtoehtoa suolalle, lapsen ruuan ollessa kyseessä. Siinä sitten pohtiessani makumaailmaa koin ahaa-elämyksen pilttipurkkien osuessa silmään. Miksi en maustaisi ruokaa niillä, mitä muutenkin meillä syödään?! Sen jälkeen olen pyöristellyt makuja ja lisännyt sitä jotain suoraan purkista. Varmasti tähän on myös muita (halvempia ja parempia) keinoja, mutta laiskana ihmisenä tämä on helpottanut mun arkea. Kun usein se lapsen ruoka pitää vaan saada aikaseksi Nyt Heti!

Itselleni tein ekalla kerralla kastikkeen kermaviilistä ja fetasta. Mutta ihastuttuani näihin lihapulliin olen syönyt niitä aika pelkiltään tai sinapin kera.

Jotenkin näistä lihapullista vaan tulee tosi hyviä ja pehmoisia, vaikka suolaa ei näihin tulekkaan. Omenasoseen sijaan olen käyttänyt myös päärynäsosetta menestyksekkäästi. Aprikoosi on seuraavana kokeilulistalla!

Puhalillit

400 g jauhelihaa
1/2 prk Piltti omenasosetta
1/2 dl kaurahiutaleita
5 lehteä lipstikkaa kuivattuna
loraus balsamicoetikkaa
mustapippuria

Turvota kaurahiutaleita omenasoseessa hetki. Lisää jauheliha ja mausteet. Pyöritä palloiksi ja paista uunissa 200 C kypsiksi.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Vaiva(ama)ton leipä



Miksi, oi miksi mä en ole tätä aikaisemmin tehnyt?! Tää oli niin helppoa, nopeaa ja vaivatonta, että tälläinen pikkulapsiarjen pyörittämä mammakin pyöräyttää tämmösen tuossa tuokiossa. Tai no, aikaahan tän leivän valmistuminen vie rutkasti, mutta sitä aktiivista toiminta-aikaa tosi vähän!

Dodiin, mut asiaan! Oonhan mä näitä vaivaamattoman leivän reseptejä nähnyt ja aina aika ajoin ne nousee esille blogeissa. Kimmokkeen tän leivän tekoon antoi kaverini naamakirjassa julkaisema suolaa & hunajaa blogin resepti, joka osui ja upposi mälsyyttään yksin kotona lapsen kanssa märehtivän mamman hermoon. Kun tavasin reseptistä, ettei mun tarttis kun vaivata neljä ainetta kulhoon illalla ja aamulla kaataa (no, okei hieman enempi vaiheita vaadittiin) ne pataan ja uuniin, oli vaan ihan pakko kokeilla. Siitä ensimmäisestä kokeilusta tuli yllätyksekseni oikea leipä, vaikka puolet oli grahamista vehnäjauhojen sopivasti loppuessa kesken, ja mä olin mennyttä. Kyllähän mä totuuden nimessä hieman värkkäsin sen taikinan kanssa. Siitä tuli graham-jauhoista johtuen kuivempaa kuin ohjeen kuvassa joten suvereenisti lisäsin vettä. Hmmm... niin ja mulle ei oikein selvinnyt et käytetäänkö kylmää vettä vai +42 C kuten yleensä kuivahiivan kanssa, joten käytin jälkimmäistä.

Vasemmalla grahamjauhoja sisältävä taikina ja oikealla hiivaleipäjauhoja
sisältävä taikina ennen yön yli kohotusta.
Seuraavana päivänä kauppaan ja illalla taas uus satsi tulille. Paikallinen mammakerho sai toimia testijoukkona seuraaville leiville. Ensimmäinen leipä oli tehty 4 dl vehnä- ja 3 dl grahamjauhoja. Seuraavissa leivissä suhde oli 2 dl graham- ja 5 dl vehnäjauhoa ja toisessa 3 dl hiivaleipä- ja 4 dl vehnäjauhoa. Mun mielestä paras leipä tuli tolla 2 dl ja 5 dl sekoitussuhteella, mut nää on makuasioita!

Miettimään jään tän reseptin sovellusta. Onnistuiskohan nesteen korvaaminen jugurtilla tai esim porkkanaraasteen sekoitus joukkoon? Yrttien lisäämisen nyt ainakin uskoisin olevan mahdollista..


Vaivaamaton leipä

5 dl vehnäjauhoja
2 dl grahamjauhoja
1/4 tl kuivahiivaa
1.5 tl suolaa

Sekoita vesi, jauhot, hiiva ja suola puuhaarukalla kulhossa kunnolla sekaisin, älä vaivaa. Taikina jää löysäksi, muttei ole mitään velliä (kehoitan katsomaan suolaa & hunajaa blogin seikkaperäistä kuvitusta). Peitä kulho kelmulla ja liinalla. Jätä seisomaan huoneenlämpöön pöydälle yön yli 12-16 h.

Kohotuksen jälkeen
Jauhoita pöytä hyvin ja kaada taikina siihen. Painele taikinasta ilmakuplat pois (oikaisin mutkissa enkä muistanut tehdä tätä) ja nosta taikinaneliön nurkat sisälle. Nosta taikina hyvin jauhoitetun leivinliinan päälle koriin ja anna kohota liinalla peitettynä vielä tunti.

Uuniin menossa
Laita pata kansineen uuniin ja uuni lämpenemään 230 C. Anna padan kuumeta uunissa vielä n. 20 min lämpötilan merkkivalon sammumisen jälkeen. Nosta pata uunista, avaa kansi varovasti ja kaada taikina kuumaan pataan. Taikina ei tartu kuumaan pataan (tosin tälle sanon katinkontit. Taikina kannattaa kuitenkin jauhottaa päältä ettei liina tartu siihen nostatusvaiheessa kiinni ja ettei leipä tartu pohjaan kiinni. Mulle nimittäin kävi niin!). Nosta kansi päälle ja työnnä pata uuniin 30 minuutiksi. Puolen tunnin jälkeen poista kansi ja paista leipää vielä n. 10-15 min, kunnes leipä on kypsä eli kopauttaessa leivän pintaa kuuluu ontto ääni.

Kumoa leipä ritilälle jäähtymään ja avot! tuore, ihana leipä on valmis! Sitten kimppuun sanoi sika limppuun ;)

Ainiin, hieman liioittelin jauhojen kanssa tuossa kohotusvaiheessa, mistä johtuen leipä piti sutia esille jauhokerroksen alta. Ois hyvä muistaa se kohtuus kaikessa :)